Minä niin kovasti toivon ja taidan myös sitä rukoilla, että tämä eristyksen aika, jota olemme joutuneet maailman laajuisesti potemaan päättyisi, ja päättyisi niin, että ihmiset voisivat jälleen kokoontua yhteen. Ja, että tämä maailma muuttuisi enemmän yhteisölliseksi ja vähemmän yksilökeskeiseksi.
Meillä kristityillä on erityinen mahdollisuus olla hyvänä esimerkkinä lähimmäisen huomioimisessa ja turvaverkon tarjoajana. Ryhmänä niille, jotka syystä tai toisesta ovat joutuneet elämässään muiden ihmisten hylkäämiksi. Ja syitä on muitakin kuin vain yksi.
Onneksemme meillä on Hyvä Paimen, jolle jokainen laumansa jäsen on tärkeä, niin tärkeä, että hän kutsuu meitä oman ruumiinsa jäseniksi. Ja hän teki ja tekee kaikkensa, että Isän tahto meidän keskuudessamme toteutuu, tahdoimme me itsekkäinä ihmisinä sitä tai emme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti