Uudesti syntymä

"Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa."

Joh.3:3

Tuo edellä oleva kohta, jossa Jeesus kertoo Nikodeemukselle tästä uudesti syntymisestä, se hämmensi tuota viisasta lainoppinutta ja se saattaa hämmentää edelleen yhtä ja toista kyselijää. Jeesus vastasi näin:

”Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan.”

Joh.3:5

Mitä Jeesus tällä tarkoitti? En ymmärrä sitä, tietoni on vajavainen, mutta aavistelen siitä jotain, olenhan vasta oppipoika.

Ajattelen näin: meillä on tämä maallinen olemuksemme, huoneemme, se on täynnä käyttökelpoisia asioita, joita jokapäiväisessä elämässämme tarvitsemme ja joista voisi olla myös iloa toisille ja Taivaan Isällekin, mikäli käyttäisimme niitä siihen tarkoitukseen. Mutta tässä huoneessa on myös paljon kaikenlaista ylimääräistä tavaraa, suoranaista roinaa, aivan liikaa. Emme kykene itse pitämään paikkoja puhtaana, emmekä järjestyksessä. Tarvitsemme kipeästi apua. Yhtäkkiä Jeesus kolkuttaa ovella. Saatat pelästyä ja hävetäkin avata oveasi, koska olet saanut huoneesi tällaiseen sekasortoon. Mutta, Jeesus kolkuttaa edelleen ja kehoitaa avaamaan ovesi hänelle. Hän vakuuttaa, että hän on nähnyt pahempiakin tapauksia. Hän tietää mitä tekoa me olemme, hän tietää, ettemme me osaa tai tiedä, ja vaikka olisi tahtoakin niin voimia meillä ei ole hyvien asioiden toteuttamiseen. Hän tulee auttamaan sinua. Jo pelkkä oven avaus raolleen (lue: yksikin Jumalan sana) tuo raikkaan tuulahduksen huoneeseesi ja saat siitä jo hieman helpotusta tilanteesi. Jeesuksella on mukanaan puhdistusvälineet ja vesi (lue: kaste ja ehtoollinen, synnintunnustus, rippi, Isä meidän – rukous jne.) Hän ryhtyy työhön, pikkuhiljaa tai yhtäkkiä huomaatkin, että huoneesi on paljon paremmassa järjestyksessä ja siisti, nyt sinulla on mahdollisuus jälleen elää. Ja jotta voisit elää tässä uudessa järjestyksessä, hän jättää sinulle kaveriksi, neuvojaksi Pyhän Henkensä. Luottamalla Pyhän Hengen johdatukseen huomaat osaavasi hyödyntää jopa niitä ominaisuuksia, jotka aiemmin johtivat sinut syvemmälle ahdinkoon jopa toisten ihmisten ja Jumalan iloksi. Silloin kun otit Jeesuksen vastaan, avasit hänelle oven, sinut otettiin Jumalan lapseksi ja pääsit hänen valtakuntaasi sisälle. Olet uudestisyntynyt.

Myös blogini uudistuu, ilmoitan sinulle uudet sivut kun ne ovat valmiit.

Kiitos kun olet seurannut minua. Toivotan sinut tervetulleeksi myös uuteen paikkaan.

 

 

Suo lähimmäistä rakastaa

Usko on jokaisen yksityisasia!

Tätä ajatusta viljellään laajalti ympäri maailmaa ja taitaa se olla jossain muodossa myös erilaisissa yksilön oikeuksiin liittyvissä laeissa ja asetuksissa. On maita, joissa tätä oikeutta halutaan rajoittaa enemmän tai vähemmän. Miksi niin halutaan tehdä, mitä vallassaolevat pelkäävät uskossa?

Toki saattaa olla joissain yksittäisissä radikaaleissa ryhmissä niitä, jotka käyttävät henkistä tai jopa fyysistä väkivaltaa omien etujensa ajamisessa ja verhoavat sen sitten erilaisten uskotojen lakien ja normien alle, jolloin ulkopuolella olevat saavat käsityksen siitä, että kyseinen uskonto on kokonaan yksilön ja yhteiskunnan kannalta uhkaava. Olen kyllä samaa mieltä niiden tahojen kanssa, jotka haluavat hillitä tällaista uskonnon väärinkäyttöä.

Myös meillä täällä Suomessa on varmasti väärinkäytöksiä erilaisissa yhteisöissä, ja koska meillä on pitkään ollut tilanne se, että meillä on vain yksi valtakirkko, niin kaikki vähänkin uskontoon liittyvät jutut kohdistavat sormensa aina kristityihin vaikka tuo taho edustaakin aivan jotain muuta uskontoa, kulttia tai lahkoa.

Mutta vaikka aihe onkin trendikäs niin en pohdi sitä enempää. Palataanpa takaisin tuohon väittämään, että usko on jokaisen yksityisasia. Se on sitä tiettyyn rajaan asti.

Se raja tulee sillon kun sanot Jeesukselle kyllä. Siitä hetkestä lähtien kuulut joukkoon, jota kutsutaan pyhien yhteydeksi, olet Taivaallisen Isän lapsi, tasavertainen toisen syntinsä ja uskonsa Jeesukseen tunnustaneen veli tai sisar. Silloin uskosi ei ole yksityisasia, vaan se on meidän yhteinen ja siitä sinun on lupa puhua ja laulaa, jakaa siitä kumpuavaa iloa ja lohdutusta myös niille lähimmäisille, jotka eivät vielä ole uskaltaneet ottaa Jeesusta omaksi Vapahtajakseen.

 

 

 

Jeesus, tulit palvelemaan

Kristuksen seuraajana elämä pitäisi olla todella helppoa, koska Jeesus on täyttänyt meidän puolestamme sen kuilun, joka on meidän ja Jumalan välillä. Voisimme olla, elää ja levätä hänen varassaan, mutta mikä meitä estää?

Kun tunteet ottaa vallan ja huomaamme ympärillämme vain vellovaa pahuutta, muodostuu elimistössä adrealiinia ja ryhdymme kiivaasti taistelemaan tuota tuntemaamme pahaa vastaan tai vaihtoehtoisesti paadutamme itsemme ja keskitymme vain järkeilyyn. Tiedolla voimme selittää kaikenlaisia ilmioitä ja olosuhteita ympärillämme. Oppimaamme tietoa voimme sitten välittää toisille. Ongelma tulee vastaan siinä, kun kysymykseksi tulee infomation totuus. Sieluvihollinen kylvi meidän mieleemme jo aikoja sitten epäilyksen jopa totuutta vastaan.

Siksi on hyvä, että Jumala antoi vielä yhden avun meille – uskon.

Usko, jolla uskomme Jeesukseen, on Hänen antamansa lahja, ei hankittu ominaisuus, eikä se ole myöskään sidottu tunteisiin tai tiedon määrään.

Uskomalla Jeesukseen saamme olla yhteydessä Isään Jumalaan, joka on rakkaus. Hänen rakkautensa auttaa meitä tässä maallisessa elämässämme toimimaan hänen tahtonsa mukaan.

 

 

On sulla, Kaikkivaltias

Monet Jeesuksen sanat ja vertaukset ovat sellaisia, että niitä voidaan tulkita monellakin tavalla. Sillä, joka on saanut selittämisen armolahjan on paljon annettavaa. Minä en tiedä onko minulla tuota armolahjaa, mutta halu minulla olisi ainakin oppia itse tietämään enemmän, jotta voisin osata tulkita oikein mitä vertauksilla ja Raamatun muilla kertomuksilla tarkoitetaan. Toivoisin myös osaavani vielä kertoakin oppimani niin, että lähimmäisteni olisi helpompi ymmärtää niitä.

Tämänkin laulun: On sulla Kaikkivaltias, yksi aihe on, että voisin pysyä uskossa lapsen lailla. Runoilija on luultavasti viitannut Jeesuksen sanoihin: Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta. (Mark.10:14)

Onko siinä, että lapsi on vähemmän varautunut ja hieman enemmän luottavainen kuin aikuinen jotain esimerkillistä?

Toisaalta Paavali taasen tuntuu painottavan enemmän sitä, että lapsi on vielä kehittymässä ja saattaa olla, että lapsi ei vielä ymmärrä kaikkea:

Kun olin lapsi, minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli ja lapsen ajatukset. Nyt, kun olen mies, olen jättänyt sen mikä kuuluu lapsuuteen. (1.Kor. 13:11)

Itsellänikin on jo perspektiiviä lapsena ja isänäkin olemisessa, mutta en voi sanoa varmaa mielipidettä suuntaan tai toiseen. Mutta oli minun mielipiteeni sitten mikä tahansa, niin Jumala on luonut minut, antanut minulle elämän, hän on kutsunut minut lapsekseen Jeesuksen ihmiseksi tulemisen ja veljeyden myötä. Ja onhan Jeesus antanut meille erityisnimenkin, olemme hänen opetuslapsiaan. Saamme siis kysyä neuvoa ja apua Mestarilta ja opettajaltamme.