Siunaa Herra armias, uusi vuosi 2022

Taas on vanha vuosi vaihtumassa uudeksi. Hyviin tapoihin kuuluu toivottaa hyvää uutta vuotta, tämä kuluneen vuoden jälkeen sitä toivoo todella moni ja erityisesti omalle ja läheisten kohdalle, ehkäpä sympatiaa riittää vielä hieman kauemmaksikin. Samaa toivotusta sitä tuli esitettyä viime vuoden ja lukemattomien edellistenkin vuosien vaihteessa.

Tuleeko sitä koskaan todella ajateltua mitä se hyvä on, jota toiselle toivotta; terveyttä, menestystä tekemisissään, rauhaa ja kaikenlaista hyvinvointia, luultavasti. Entä mistä sitä sitten olisi saatavana? Onko minulla kenties jotain jolla voisin kohentaa tai edes jeesata häntä, jolle toivotukseni esitän? Minun vajavainen ymmärrykseni ja tietoni perustuu vain siihen mitä olen lukenut:

Ei kukaan ole hyvä paitsi Jumala yksin. (Mark.10:18)

Toivon siis, että Hyvä Jumala on sinun kanssasi ja hän jakaa hyvyyttänsä jokapäiväisen tarpeesi määrän mukaisesti.

Siunaa, Herra armias meitä sinun rauhallas! Isä, Poika, Henki Pyhä, sulle kiitos soikoon yhä!

 

 

Tule luokse Jeesuksesi

Olipa kerran kauppias, joka laittoi lehteen ilmoituksen:

”Tuo meille loppuunkäytetyt lenkkarisi, niin saat vaihdossa upouuden menopelin!”

Aika houkutteleva ilmoitus, eiköhän tulisi mentyä katsomaan mitä saisi omilla tossuilla vaihdossa. Ilmasia ämpäreitäkin jonotetaan tuon tuosta jos jonkin kaupan edessä.

Entä tämä?

”Tuo epäonnistumisesi ja syntisi minulle, niin minä annan sinulle anteeksiantamuksen, autuuden ja iankaikkisen elämän.”

Jeesus tuli tekemään meille tarjouksen. Emme taida oikein käsittää tätä vaihtokauppaa. Onneksi hän lahjoittaa myös uskon, jonka avulla voimme sen vastaanottaa.

 

Joululaulut 2021

Joulutervehdys blogin lukijoille

Kiitos kuluneesta mielenkiintoisesta vuodesta kanssanne arvoisat bloginin lukijat. Jatketaan tätä yhteistä taivalta kohti taivaan kotia tänään, huomenna ja ensi vuonna 2022 ja niin kauan kuin Herra meille elinpäiviä antaa.

Suokoon Herra sinulle Siunaustaan. Ota ilolla vastaan Vapahtaja, jonka syntymää saamme jälleen tänäkin vuonna juhlia. Jatketaan yhdessä Evankeliumin julistamista, kukin omalla tavallaan ja saamillaan taidoilla ja lahjoillaan.

 

 

 

4. Joululaulu: Jo riennä, katso

4. Joululaulu Martti Lutherin tutuilla sanoilla: Jo riennä, katso

Joosef, Jeesuksen maallinen isä, oli tavallinen mies, hänen ensireaktionsa kuultuaan, että hänen kihlattunsa nuori Maria oli raskaana aiheutti varmasti unettomuutta ja epätietoisuutta, asiahan oli hyvin arkaluontoinen. Siitä ei voinut keskustella kenenkään kanssa, mutta jotain pitäisi tehdä. Jos Marian naapurusto olisi saanut tietää raskaudesta, olisi Marian kohtalo ollut hyvin ankara. Ainoa keino minkä Joosef saattoi tehdä oli siis luopua omasta hurskaan miehen maineesta ja antaa ymmärtää, että hän oli syypää tähän ennen avioliittoa tapahtuneeseen raskaaksi tuloon, oli hylätä kihlattunsa. Hylkääminen olisi kertonut naapurustolle, että Joosef oli lurjus ja Maria olisi saattanut saada jopa naapurustonsa naisten jonkinlaisen sympatiankin osakseen.

Eli Joosef oli päätynyt kuitenkin uhraamaan oman maineensa ja osoitti sillä rakkauttaan Mariaa kohtaan, muuta ”kunniallista” tapaa ei yhteiskunta tarjonnut. Onneksi Taivaan Isä lähetti enkeleitään ja tapahtuikin toisella tavalla. Joosefin maine oli kyllä ”tahriintunut”, mutta vaikka hän tiesi, ettei lapsi ollut hänen, hän otti Marian vastuulleen, eikä hylännyt häntä. Varmaan muuten meni hyvin pitkään ennen kuin kumpikaan vanhemmista uskalsi alkaa kertoa tästä asiasta kenellekkään. Asia alkoi ”paljastua” pikkuhiljaa siinä vaiheessa kun Simeon ja Hanna ylistivät häntä ja näille tapahtumille Jerusalemin temppelissä oli varmasti muitakin ennustuksiin perehtyneitä todistamassa.

Voit lukea näistä asioista raamatusta kohdista: Matt. 1:18–24 ja Luuk. 2 josta löytyy myös tuttu jouluevankeliumi.

 

 

Oi jos oisin

Tämä on vakava kehoitus tämänkin ajan Jeesuksen seuraajille:

Älkäämme siis enää toisiamme tuomitko, vaan päättäkää pikemmin olla panematta veljenne eteen loukkauskiveä tai langetusta. (Room. 14:13)

Sillä Jumala, joka on luonut meidät, on myös säätänyt kullekin oman tehtävänsä ja antanut siihen välineet. Me jokainen siis olemme jäseniä Kristuksen ruumiissa, mutta meillä on erilaiset tehtävät.

Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma. (Room. 14:5)

Siksi on tärkeää pitää ovet avoinna Kristukselle ja hänen valituilleen, myös kirkkomme ovet.

 

 

3. Joululaulu : On meille lapsonen suotu

Kolmas adventti ja masentunut saarnamies, se kai oli tämän päivän raamatunkohdasta nouseva teema, ainakin jonkinlainen. Miten helposti me miehet varsinkin joudumme suorastaan epätoivoon kun huomaamme omien hommien mitättömyyden, tai kun joku jopa arvostelee meidän aikaansaannosta tai sen puutetta. Niin sitä taisi vankeuteen joutunut Johanneskin tuumailla kun kyseli Jeesuksen opetuslapsilta, että turhaanko tässä olen raatanut ja odottanut erämaan kukkaan puhkeamista. Hyvin Jeesus serkkunsa tunsi kun vastasi hänelle Jesajan sanoin:

Sanokaa hätääntyneille sydämille: "Olkaa lujat, älkää peljätkö. Katso, teidän Jumalanne! Kosto tulee, Jumalan rangaistus. Hän tulee ja pelastaa teidät." Silloin avautuvat sokeain silmät ja kuurojen korvat aukenevat. Silloin rampa hyppii niinkuin peura ja mykän kieli riemuun ratkeaa; sillä vedet puhkeavat erämaahan ja aromaahan purot. (Jes.35:4-6)

Tämä ja monet muut profetiat toteutuivat Jeesuksessa.

 

 

 

 

Kun nauttia saan

Eikös ole upea tunne, jos joku tuttavasi sanoo sinulle: ”Olet minun ystäväni” ja vielä mahtavampaa kun hän esittelee sinut toisille: ”Tässä on ystäväni Matti”

Te olette minun ystäväni, jos teette, mitä minä käsken teidän tehdä. (Joh.15:14)

Mutta hetkonen, vaatiiko Jeesus tuossa jotain vastapalveluksi ystävyydestä?

Sen käskyn minä teille annan, että rakastatte toisianne. (Joh.15:17)

Onko nyt niin, että en olekaan Jeesuksen ystävä kun en täytä hänen toiveitaan saati käskyä?

Jos siis joku tuttavasi todistaa toisille, että sinä olet hänen ystävänsä, niin rupeatko korjaamaan hänen sanojaan: ”Ei muuten pidä paikkansa, en ole millään voi olla tämän tuttavani ystävä, koska en täytä minun omaa määritelmää ystävyydestä.”

Jeesus vielä varmistaa tämän ystävyyden merkityksen seuraavassa jakeessa:

En minä enää sano teitä palvelijoiksi, sillä palvelija ei tiedä, mitä hänen herransa tekee; vaan ystäviksi minä sanon teitä, sillä minä olen ilmoittanut teille kaikki, mitä minä olen kuullut Isältäni. (Joh.15:15)

Eli olemme siis Jeesuksen ”luotto ystäviä”, joille hän on kertonut kaiken, siis kaiken. Ja vielä hän vakuuttaa, että hän itse on valinnut meidät ystävikseen ja antaa meille konstit miten täytämme hänen määritelmät ystävyydelle:

Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää ja että teidän hedelmänne pysyisi: että mitä ikinä te anotte Isältä minun nimessäni, hän sen teille antaisi. (Joh.15:16)

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Hyvää Suomen itsenäisyyspäivää armon vuonna 2021!

Itsenäisyyttä on meillä ollut vasta 104 vuotta ja senkin ajan olemme olleet tavalla tai toisella epävarmoja tulevaisuudesta. Pienenä kansana olemme hyvin riippuvaisia muiden maiden kansalaisten ja päättäjien myötämielisyydestä. Kansana me suomalaiset olemme kuitenkin pidemmän historian omaavia; koti, uskonto ja isänmaa-ajattelu on ollut vahvana jo kauan ennen tätä itsenäisyyttämmekin. Samanlainen tunne on varmasti lähes jokaisella maailman kansalaisella, halu säilyttää olemassa olevat hyvät asiat, kehittää olosuhteita vielä paremmiksi ja torjua sitä uhkaavia tekijöitä.

Vaikka tiedotusvälineet ovat nostaneet Suomen itsenäisyyden sankareiksi sotiemme veteraaneja ja silmäätekeviä politikkoja, kaupan ja teollisuuden, tieteen ja taiteen tekijöitä, on itsenäisyys ennen kaikkea meidän jokaisen asia ja meitä jokaista tarvitaan edelleen itsenäisyyden säilyttämiseen ja parantamiseen.

Laitan tähän jälleen yhden virren, joka on jäänyt pois nykyisestä virsikirjastamme. Sanat kertovat siitä kuinka me olemme saaneet Jumalalta sekä nämä maat, että maan kasvulle suotuisat olesuhteet. Meillä on ollut jo jonkin aikaa rauha tehdä asioita toinen toisemme parhaaksi. Suokoon Herra siunaustaan edelleen tälle maalle ja kansalle. Pyydämme myös, että hän torjuu rauhaamme järkyttävät asiat. Pyydämme tätä myös kaikille maailman ihmisille.

2. joululaulu: Kun Poika on syntynyt

Toinen joululaulu on nimeltään: Kun Poika on syntynyt.

Tässäkään C.O Roseniuksen kirjoittamassa ja Lauri Huovisen kääntämässä runossa, ei mainita kuusta, poroa, tonttua eikä edes seimeä, paimenia eikä tähteä.

Joulun sanoma kuitenkin tulee siitä selkeästi esillä. Jumala syntyi ihmiseksi, äitinsä ja isänsä hoidossa ja huolenpidon alla hän kasvoi kuten sinä ja minä taaperosta teiniksi ja sitten aikuiseksi. Hänen alkunsa oli hieman toisenlainen kuin meidän, mutta tehtäväkin oli sen verran uniikki, että suotakoon hänelle hieman enemmän ”pelimerkkejä”.

Joulupukki ei tänäkään vuonna kerkiä joka kotiin ja taitaa olla niin ettei kuusijuhliakaan kauheasti vietetä, yhteisjoululaulutilaisuudetkin ovat viimevuosien tapaan joutuneet nettiin. Kovasti siis on murroksessa tämä Kristuksen syntymäjuhlan vieton traditio.

Siitä huolimatta, kun tartut Raamattuun ja ryhdyt lukemaan jouluevankeliumia, voit olla varma, että Jeesus itse on läsnä sanassaan ja enkeljoukot kajauttavat yhdessä kanssasi:

Kunnia Jumalalle korkeuksissa!

 

 

 

Mä olen aivan avuton

Mutta tulee aika ja on jo, jolloin totiset rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa; sillä senkaltaisia rukoilijoita myös Isä tahtoo. (Joh. 4:23)

Varmasti tänä päivänäkin lukemattomat totiset rukoilijat ympäri maailman pitävät huokauksillaan, anomisillaan, synnintunnustamisilla ja vieläpä kiitoksella ”kuumat linjat” varattuina, niin että toteutuu kohoitus:

Rukoilkaa lakkaamatta. (1.Tess.5:17)

Eikö ole mahtava asia sekin, että kun emme oikein tiedä mitä ja miten meidän pitäisi lähestyä Kuningasta ja Isää Jumalaa, niin siihen löytyy joka ikiseltä sivulta Raamatussa jokin tapa tai jokin asia, joka auttaa avaamaan keskustelun hänen kanssaan. Hän haluaa kuulla meidän puhuvan hänelle kaikissa tilanteissa.

Avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua. (Ps.50:15)

Joskus on asioita joiden puolesta rukoilemme, emmekä millään näe saavamme vastausta. Uskossa saat luottaa, että rukouksesi on kuultu. Se on meidän parhaaksemme ettemme aina näe sitä mitä kaikkea alkaa tapahtua rukouksemme jälkeen.

Huuda minua avuksesi, niin minä vastaan sinulle ja ilmoitan sinulle suuria ja salattuja asioita, joita sinä et tiedä. (Jer.33:3)

Joululaulu nro 1: Oi kiitos nyt Vapahtaja

Näin joulun alla on varmaan hyvä aika julkaista muutama uudistettu joululaulu.

Tämä ensimmäinen laulu on nimeltään: Oi, kiitos nyt, Vapahtaja.

Tämä laulun sanat löytyvät vanhasta virsikirjasta vuodelta 1938, virsi 13. Runoilija, presbyteeri Coelius Sedulius (n. 450 jKr) on merkattu sanoittajaksi. Alkuperäinen sävelmä on peräisin jo alkukirkon ajoilta. Itse koin sen sävelkulun hieman vieraaksi. Saattaa toki olla niin, että se kuulostaisi erilaiselta, jos sitä veisaa munkkiveljet suuressa luostarikirkossa, kuin tälläinen nykyihminen digipianon säestyksellä. Joka tapauksessa tein siihen uuden sävelmän, joka tuskin elää kirkkokansan keskuudessa 1500 vuotta.

 

Estä Jeesus

Kohta on kulunut vuosi siitä kun aloitin tämän blogin pitämisen. Olen huomannut kehittyneeni monissa aluksi itselleni vaikeissa asioissa, mutta samalla huomaan, että jotkin asiat eivät ole muuttuneet miksikään vaikka olen yrittänyt niitä muokatakin. Viime aikoina olen huomannut kuinka tahtini on hiipunut, mutta se on varmasti hyvä asia.

Minulle adventti on merkinnyt aina uuden alkua, nytkin odotan mielenkiinnolla mitä huominen tuo tullessaan. Omia toiveita on, mutta otan mielummin vastaan sen mitä minua varten on suunniteltu. Luotan siihen, että Taivaan Isä, joka meistä jokaisesta pitää huolen, antaa meille ne ajatukset, taidot ja voimat sekä ajan ja tilanteet, jotta voimme olla hänen todistajinaan tässä ajassa.

Illan pimentyessä voimme voimme sytyttää pieniä valoja, voimme lähettää toisillemme tervehdyksiä monilla eri tavoin ja ennen kaikkea voimme käyttää aikaamme rauhoittumiseen ja rukoukseen.

 

 

Vapaaksi mun

 

Oli tuossa viime viikolla jälleen vuotuinen vanhenemisen muistopäivä. Yllätys oli aikamoinen kun sain lapsilta mieluisan lahjan. Olin ja olen vieläkin sanan varsinaisessa merkityksessä ”Äimän käkenä”. Ehkä lieventääkseen aiheuttamaansa ensireaktiota he sanoivat, että se oli vähäistä siihen nähden mitä olen heille ajan kanssa hankkinut.

Näinhän me ihmiset täällä toinen toistamme muistamme ja autamme, vähän sillä ajatuksella, että tehkäämme toisille sitä mitä haluaisimme heidän tekevän itsellemme.

Tämä on jonkinlainen muunnos siitä Jeesuksen kehoituksesta rakastaa lähimmäistä niin kuin itseään.

Joka tapauksessa ilon tunne varmaan jatkuu aika pitkään, sillä tuo saamani lahja on käytössäni monta tuntia päivässä ja toivottavasti monia vuosia. Myös te lukijat pääsette osalliseksi sen suomista mahdollisuuksista.

Toivon, että lahjan antajatkin saivat kokea antamisen iloa.

Kohta aloitamme jouluun valmistautumisen. Ajatellaanpa minkälaisia lahjoja olemmekaan saaneet Häneltä, jonka syntymäjuhlaa saamme kukin tavallamme ja tahollamme viettää.

Joka tapauksessa toivon, että lahjat, oli niitä sitten kuinka paljon tai vähän muistuttavat meitä siitä, että kuinka paljon isomman lahjan olemme saaneet Jeesuksessa Kristuksessa. Osoittakaamme Hänelle suurta kiitollisuutta ja iloa voimme vaikka lauleskella tai hyräillä joululauluja kaikkialla kulkeissamme.

 

Sun nimessäs

Etsikää Herraa silloin, kun hänet löytää voidaan; huutakaa häntä avuksi, kun hän läsnä on. (Jes. 55:6)

Oletko joskus kadottanut jotain? Yleensä huomaat sen (vasta) silloin kun tarve on akuutti. Siitä seuraavasta tohinasta on sellainen sanontakin, että ”etsitään kissojen ja koirien kanssa”. Helppoahan se olisi, jos ne olisivat siellä missä niiden pitäisi olla. Eihän ne silloin hukassa olisikaan.

Oletko sinä nyt sellaisessa tilassa, että tunnet kadottaneesi uskon? Oletko epätoivoinen tai epätietoinen, mistä voisit löytää rauhan? Raamattu vakuuttaa, että se löytyy Jeesuksen Kristuksen sovitustyöstä ristinpuulla.

Mistä siis voin löytää Herran? Vastaus on: Hänen Sanassaan ja sanastaan.

Lue tuo Jesajan kohta uudelleen, siinä Herra on, löydettävissä ihan oikeasti, hän ei ole kadoksissa. Ja kun Hän on tässä ihan vieressäsi, ei sinun tarvitse huutaa, hän kuulee kuiskauksen, huokauksen ja hän tietää mitä sinä tarvitset.

 

 

Linkki videoon saattaa tulla myöhemmin!

 

Tälle kalliolle

Aina on ollut tapana antaa kavereille lempinimiä sen mukaan mikä on se niiden ”juttu”. Myös Simon, Joonaan poika sai uuden kutsumanimen; Pietari. Nimi tarkoittaa kalliota. Kallion me miellämme vankaksi ja pysyväksi, koska sitä ne ovat olemukseltaan, mutta toisinaan käy niinkin, että kalliotkin saattavat järkkyä. Oliko Simon jotenkin nimensä veroinen; luja ja vankkumaton kaveri, mielestäni ei, päinvastoin. Kuitenkin Jeesus sanoi hänelle: ”Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita.” (Matt. 16:18)

Oliko Jeesuksen aikomus muuttaa nimenannon myötä myös mies vakaaksi, vai oliko tarkoitus, että seurakunta olisikin tulevaisuudessa hieman epävakaalla pohjalla? Iso osa kristittyjä pitää Pietaria ”ensimmäisenä” paavina ja hänen jälkeen tulleet ovat hänen perillisiään.

Vai olisiko niin, että perustus ei olisikaan Pietari vaan se mitä hän vastasi Jeesuksen kysymykseen: "Kenenkä te sanotte minun olevan?" Hän sanoi: "Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika". (Matt. 16:15-16) Jeesus jatkaa vielä tarkentaen, että kyse ei ole siis Pietarista ja hänen tiedoistaan, taidoistaan tai ominaisuuksista (liha eikä veri) vaan taivaallisen Isän ilmoituksesta, testamentistä, evankeliumista ja tahdosta. Ja siitä, että seurakunta täällä maanpäällä myös tunnustaa Pietarin kanssa: "Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika". Nimi Pietari siis muistuttaa meitä tästä.

 

Suur aarre mulla on

 

On meillä aarre verraton, se kalliimpi on kultaa.

Näin alkaa Johan Ludvig Runeberg (1857) runo, säveltäjä Burkhard Waldisin (1553) nuotein se on veisattavissa virsikirjan virtenä 183.

Mitä Raamatusta löytyy sanalla aarre?

Niin Jeesus katsoi häneen ja rakasti häntä ja sanoi hänelle: "Yksi sinulta puuttuu: mene, myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaassa; ja tule ja seuraa minua".

Mark.10:21

Rinnakkaisjakeet ovat Matt.19:21 ja Luuk.12:22

Matteuksen ja Markuksen evankeliumeissa tämän kehotuksen sai muuan rikkaaksi mainittu nuorukainen. Mieli kaverilla synkkeni, koska hän ei vielä siinä vaiheessa ymmärtänyt sitä, että emme teoillamme tai tekemättä jättämisillämme saavuta paikkaa Jumalan valtakunnassa. Ainoastaan seuraamalla Jeesusta ja antamalla hänen auttaa meitä luopumaan niinkin vaikeasta asiasta kuin omasta vauraudesta ja omavaraisuudesta.

Sillä kuten Luukas jatkaa jakeessa 34:

Sillä missä teidän aarteenne on, siellä on myös teidän sydämenne.

Jotkut ovat tulkinneet tämän niin, että ovat oikeasti luopuneet omaisuudestaan ja ovat sitten ryhtyneet vaikka kerjäläismunkeiksi. Ehkäpä tuossa on jotain vapauttavaa ja ihailtavaakin. Ainakin meillä on paljolti näyttöä siitä miten raha (tai sen puute) voi turmella.

Mutta mitä on tuo toinen aarre, josta runoilija kertoo?

Ehkäpä vastaus löytyy näistä Paavalin sanoista:

Tämä aarre on meillä saviastioissa, että tuo suunnattoman suuri voima olisi Jumalan eikä näyttäisi tulevan meistä.

Me olemme kaikin tavoin ahdingossa, mutta emme umpikujassa, neuvottomat, mutta emme toivottomat, vainotut, mutta emme hyljätyt, maahan kukistetut, mutta emme tuhotut.

2.Kor. 4:7-9

Tai profeetta Jesajan sanomana:

Ja hän on sinun aikojesi vakuus, avun runsaus, viisaus ja ymmärrys; Herran pelko on oleva Siionin aarre.

Jes. 33:6

 

Taisteluissa täällä

Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää ja että teidän hedelmänne pysyisi: että mitä ikinä te anotte Isältä minun nimessäni, hän sen teille antaisi.

Joh.15:16

Lue uudelleen yllä oleva teksti!

Tämän sano sinulle ja minulle Elävän Jumalan Ylösnoussut Poika, Jeesus Kristus nyt, tänään.

Et ole yksin. Jeesus kohdistaa nämä sanat meille, sinulle ja minulle, yhdessä ja yksittäin. (Hän ei siis kohdista sanojaan heille, noille muille)

Hän tuli kutsumaan hääjuhliin kaikkia. Hän valitsee joukkoonsa monella tavalla puutteellisia henkilöitä, sinua ja minua. Juuri meitä hän tarvitsee:

Sokeat saavat näkönsä, ja rammat kävelevät, spitaaliset puhdistuvat, ja kuurot kuulevat, ja kuolleet herätetään, ja köyhille julistetaan evankeliumia.

Matt.11:5

Me oksina välitämme Jeesuksessa, rungossa pysyen sitä evankeliumin energiaa ja ravinteita, jotka mahdollistavat hedelmien kasvun.

Miten sinä ja minä voimme olla tässä mukana?

Sitä Jeesus kehottaa meitä pyytämään hänen nimissään Jumalalta ja niin me saamme yksilölliset ominaisuudet käyttöömme.

Muista kuitenkin pitää katseesi Jeesuksessa ja hänen ristintyössään äläkä hedelmissä, omissa etkä toisten.

 

Sydän parka

Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä, osoittaaksensa vanhurskauttaan, koska hän oli jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit jumalallisessa kärsivällisyydessään, osoittaaksensa vanhurskauttaan nykyajassa, sitä, että hän itse on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen.

Room.3: 23-26

Terve. Osu ja upposi. Eiku, mitä? Näin sitä nykyihmiselle käy usein Paavalia lukiessa. Ei todella auta, että jo Aleksis Kiven päivistä asti on jukuripäille lukemista opetettu, ei auta vaikka kirkko on jo satoja vuosia vaatinut papeiltaan oppineisuutta ja kirjaviisautta. Tämä vaatii tuumailua ja pohtimista eli aikaa sulatella lukemaansa.

Yritetään kuitenkin:

• Jolla on usko Jeesukseen Kristukseen, hänet vanhurskautetaan.

Vanhurskaus on haastava sana selitettäväksi, koska sillä on monia merkityksiä kuten; Jumala on vanhurskas eli Hän on oikeamielinen, se taasen tarkoittaa että Hän tuomitsee oikein. Ihminen voi myös olla vanhurskas kun hän uskoo Jeesukseen Kristukseen, kuten yllä jo kirjoitin.

• Asian voisi sanoa myös näin; ihminen, joka on vanhurskautettu, sillä on asiat Jumalan kanssa kunnossa eli OK.

• Synti on sana, joka merkitsee rikkomusta Jumalaa ja Hänen tahtoaan vastaan, sanoja, tekoja, ajatuksia tai jopa sitä, jota kansankielisesti sanomme inhimillisyydeksi, eli perisyntiä, jonka alaisuuteen olemme syntyneet.

Ihminen, kuten varmaan tiedät, on niin taitamaton, että kun hän on onnistunut rikkomaan jotain tai vaikka sanallisesti loukkaamaan toista, ettei hän oikeastaan osaa eikä kykene korjaamaan aiheuttamaansa vahinkoa kuin pieneltä osin.

Ja kun on kyse pienen ihmisen ja Kaikkivaltiaan välien rikkoutumisesta, niin silloin tarvitaan Välimies. Joku, joka voi toimia anteeksipyynnön välittäjänä, rauhan sovittelijana, maksumiehenä ja vieläpä rangaistuksenkin sijaiskärsijänä.

• Siihen tarvitaan silloin Jeesusta ja hän sovitustyötään ristillä.

Lue Paavalin teksti uudelleen. Toivottavasti en tehnyt sitä vielä sekavammaksi ymmärtää.

Mä sua Jeesus ylistän

Herran, Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan ilosanomaa nöyrille, lähettänyt minut sitomaan särjettyjä sydämiä, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kirvoitusta, julistamaan Herran otollista vuotta ja meidän Jumalamme kostonpäivää, lohduttamaan kaikkia murheellisia.

Jes. 61:1-2

Yllä on yksi kuvaus Pyhän Hengen toiminnasta, hän saattaa antaa nöyrälle Jumalaa pelkäävälle todella haastaviakin tehtäviä. Eikä pelkästään tehtävän, vaan myös välineet, ajan, paikan ja menestyksen (jota ei valitettavasti – tai siis onneksi, pääse nöyrä palvelija välttämättä itse nauttimaan).

Jeesus myös vahvistaa tämän sanomalla:

Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja, joita minä teen, ja suurempiakin, kuin ne ovat, hän on tekevä; sillä minä menen Isän tykö.

Joh. 14:12

Eli jos koet, että elämäsi on jollakin tavalla tyhjä ja merkityksetön, niin nöyrtymällä Jumalan edessä voit pyytää Häneltä sinulle sopivaa puuhaa. Voin kertoa myös sen, että menneisyytesi, vaikka se olisi kuinka synkkä tahansa, ei ole este sille, ettetkö voisi toimia evankeliumin työssä, päin vastoi. Hän voitelee sinut Iloöljyllä!

 

Hääpuku

Hieman on nuoresta miehestä ja miksei näin vanhempanakin ollut vaikea asettua morsiamen rooliin, jota aina silloin tällöin hengellisissä teksteissä näkyy ja johon Jeesuksen seuraajia verrataan.

Mistä tämä vertaus on peräisin?

Tässä Jeesus nimeää itsensä yljäksi eli sulhaseksi:

Eiväthän häävieraat voi paastota silloin, kun ylkä on heidän kanssaan? Niin kauan kuin heillä on ylkä seurassaan, eivät he voi paastota.

Mark. 2:19

Tämä siis liittyi siihen kun Jeesusta ja hänen opetuslapsiaan moitittiin juomareiksi ja syömäreiksi, he tekivät sen vieläpä väärässä seurassa kaiken maailman syntisten kanssa ja väärän aikaan, kun eivät noudattaneet edes sapatin sääntöjä.

Siion, jota nimitystä käytetään Jumalan valitusta kansasta, sai profeetta Jesajan kautta Herralta uuden lempinimen, morsian:

Sillä niin kuin nuori mies ottaa neitsyen avioksi, niin sinun lapsesi ottavat sinut omaksensa; ja niin kuin ylkä iloitsee morsiamesta, niin sinun Jumalasi iloitsee sinusta.

Jes. 62:5

Varmasti kautta ihmisen historian sulhanen on saattanut olla pukeutunut hieman paremmin kuin muu miesjoukko häissä, mutta morsian sen sijaan on puettu parhaisiin vaatteisiin ja kaunistettu sulhasta varten, niin, että häävieraiden joukolle ei ole jäänyt epäselväksi kuka joukossa on morsian.

Minä iloitsen suuresti Herrassa, minun sieluni riemuitsee minun Jumalassani, sillä hän pukee minun ylleni autuuden vaatteet ja verhoaa minut vanhurskauden viittaan, yljän kaltaiseksi, joka kantaa juhlapäähinettä niin kuin pappi, ja morsiamen kaltaiseksi, joka on koruillansa kaunistettu.

Jes. 61:10

Myös tutussa vertauksessa kymmenestä neitsyestä, viidestä viisaasta ja viidestä tyhmästä esiintyy ylkä, eli Jeesus:

Mutta yö sydännä kuului huuto: 'Katso, ylkä tulee! Menkää häntä vastaan.'

Matt. 25:6

Tämä kohta liittyy Jeesuksen paluuseen noutamaan omiaan. Silloin siis morsian, joka on valittu kansa, että myös se viisaiden ja ymmärtäväisten joukko, joka on ottanut Hänet ja Hänen sanansa vastaan ja jotka Herra löytää valvomasta ja odottamasta, pääsevät portista sisään iäiseen hääjuhlaan.

Haluathan sinäkin kuulua tuohon riemuitsevaan häävieraiden joukkoon.

Sä tahdotko elää

Olen tässä viime aikoina kuunnellut ja lukenut Raamatun tutkimukseen, eksegetiikkaan liittyviä luentoja ja tekstejä.

Paljon ovat käyttäneet aikaa ja energiaa, niin jumalien olemassaolon kieltäjät, kuin jopa kirkoissa ja tiedekunnissa palkkaansa ansaitsevat siihen, että ovat yrittäneet kumota tai vähintään muokata Raamatun tekstiä ajanmukaiseksi eli oman maailmankuvansa mukaiseksi.

Milloin mikäkin julkisuuden kipeä tai yleisön suosiota kaipaava taho nostaa jos jonkin kapean tutkimustuloksen kysyäkseen meiltä ”onko Jumala todella sanonut niin” tai muulla tavalla kyseenalaistaa totuutta.

Raamatussa on monessa paikassa suorastaan kehotettu punnitsemaan ja tutkimaan omaa suhdettaan Jumalaan ja Jumalan suhdetta meihin. Tässä muutama kohta:

Ja nyt minä sanon koko Israelin, Herran seurakunnan, läsnä ollessa ja meidän Jumalamme kuullen: Noudattakaa ja tutkikaa kaikkia Herran, Jumalanne, käskyjä.

1.Aik.28:8

Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa; tutkikaa itseänne.

2.Kor.13:5

Vaeltakaa valkeuden lapsina - ja tutkikaa, mikä on otollista Herralle; Älköönkä teillä olko mitään osallisuutta pimeyden hedelmättömiin tekoihin, vaan päinvastoin nuhdelkaakin niistä.

Ef.5:8-11

On siis muistettava, että jos jokin asia olisi kuinka hyvin ihmisjärjellä ja tunteella vahvistettu niin, jos se on ristiriidassa Jumalan tahtoa vastaan, se on väärin ja se on hyljättävä.

Koetelkaa kaikki, pitäkää se, mikä hyvää on.

1.Tess.5:21

 

Oi Jeesus nyt kiitän

Sillä kolme on, jotka todistavat:

Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme pitävät yhtä.

1.Joh.5:7-8

Luvun alussa Johannes kertoo, että rakkaus Jumalaa kohtaan ilmenee siinä, että me pidämme hänen käskynsä, ja yllätys, yllätys hän kertoo, että niiden täyttäminen ei ole vaikeaa saati raskasta. Tämä siksi, että koska hän on meidät luonut ja elämme hänen luomakunnassaan ja, että hän on vielä antanut meille Henkensä avuksemme. Vieläpä hän sanoo, että kun uskomme Jeesukseen, ovat tekomme ja olemisemme Hänessä siunatut niin, että toteutamme hänen pyhän tahtonsa ”aivan luonnostaan”. Ja uskonkin hän lahjoittaa meille.

Jumala ei siis pakota meitä tekemään hyviä tekoja, vaan me tuotamme niitä tietämättämme(kin) kun pysymme Hänessä.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettemmekö voisi erehtyä ja ettemmekö tekisi vastoin Hänen tahtoaan, eli syntiä.

Tästä siis todistavat yhtäpitävästi Henki, vesi ja veri.

Henki tarkoittaa Jumalan Henkeä (Jumala, Jeesus ja Pyhä Henki yhdessä)

Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä.

1.Moos.1:2

Vesi (H2O) eli aine, kaikki se mikä on luotu meidän hyödyksi ja jota voimme tutkia niin laboratoriossa kuin avaruuslennoilla esim. kemialliset yhdisteet, auringon valo ja joista voimme muovailla itsellemme hyödykkeitä, polkupyörän takarengas, kivitalot, katukyltit, avaruusasemat ja niin edelleen.

Ja veri (sekä muut vastaavat nesteet), joka virtaamisellaan pitää meidät ihmiset, eläimet, kasvit ja mikrobit toiminnassa.

Siis luomakunta ja me itse kukin olemme todistus Hänestä ja hänen teoistaan.

Jos me otamme vastaan ihmisten todistuksen, niin onhan Jumalan todistus suurempi. Ja tämä on Jumalan todistus, sillä hän on todistanut Pojastansa.

1.Joh.5:9

 

On vaivaa tuskaa

Vaikka tässä pienen laulun sanoissa, kuten useissa varhaisissa virsissä ja gospel-lauluissa on raskaan elämän kuvaus ja vastakohtana taivaassa odottava iäinen ilo, niin voin kertoa, että meillä on jo nyt lupa ja syytä iloita sillä:

Taivasten valtakunta on tullut jo lähelle.

Matt. 10:7

Jumalan valtakunta on sisäisesti teissä.

Luuk. 17:21

 

Oi auta Jeesus

 

Sillä jos joku on sanan kuulija eikä sen tekijä, niin hän on miehen kaltainen, joka katselee kuvastimessa luonnollisia kasvojaan; hän katselee itseään, lähtee pois ja unhottaa heti, millainen hän oli.

Jaak.1:23-24

Tämä on yksi Raamatun kohdista, jota olen miettinyt jo kauan, jo teinistä lähtien. Tähän päivään mennessä en ole kuullut tai lukenut yhdenkään saarnaajan selitystä tälle tekstille. Liekkö aihe nykypapeillemme hieman etäinen?

Olen kuitenkin ollut tunnistavinani itseni tuollaisen esimerkin kaltaiseksi mieheksi. En luultavastikaan kuulu niihin ihmisiin, jotka osaavat kuvailla jonkun tapaamansa henkilön ulkonäön niin yksityiskohtaisesti, että siitä saisi tunnistettavan kuvan aikaiseksi. Vaikka sitä tulee nykyäänkin vietettyä milloin käsienpesun tai parranajon yhteydessä usein ja pitkähkönkin ajan verran peilin ääressä, niin oikeastaan en muista minkä näköinen minä olen. Tosin pitää nyt hieman lieventää tätä päätelmää: en kuitenkaan pelästy joka kerta kun näen itseni peilistä, että kuka kumma tuo on. Eli tunnistan sieltä peilikuvani.

Mutta joo, tuo kohta Raamatussa on kyllä hieman haastava; millainen tuon kaltainen mies oikein on, en taida kuitenkaan kelvata esimerkkitapaukseksi.

Onko kyse jostain muistisairaudesta? En tiedä. Vai voiko joku olla niin välinpitämätön tai maallisten murheiden täyttämä, ettei tunnistaisi itseänsä. Ei tunnu tältäkään.

Olen kuitenkin kysellyt itseltäni, että olenko myös uskonelämässäni tuollainen kuulija-muttei-tekijä-tyyppi.

Ehkä tämän pelon siivittämän olen uurastanut monella tavalla ja monessa paikassa todistaakseni olevani myös tekijä.

Tämä Jaakobin kirjeen ensimmäinen luku sisältää myös muita, pohdittavia kohtia ja selkeästi suunnattu meille miehille ja ehkäpä erityisesti aviomiehille tai esimiehille, joilla on vastuullaan muitakin kuin vain oma itsensä.

Jos avaan tuota yllä olevaa jae paria vähän toisin. Yhtä vähän kuin on mahdollista, että olisi olemassa mies, joka unohtaisi komean partansa ja mahtavat lihakset (tai paremminkin niiden puuttumisen) peili ääressä vietettyään, niin yhtä epätodennäköistä on, että hän, jolle Jumala puhuu sanassaan ja joka ottaa ne vastaan, voisi sen jälkeen estää Jumalaa toteuttamasta niitä asioita, jotka hän haluaa meidän tekevän ja meidän kautta tapahtuvan.

Perustelen tämän väitteen tällä Raamatun kohdalla:

Sillä niin kuin sade ja lumi, joka taivaasta tulee, ei sinne palaja, vaan kostuttaa maan, tekee sen hedelmälliseksi ja kasvavaksi, antaa kylväjälle siemenen ja syöjälle leivän, niin on myös minun sanani, joka minun suustani lähtee: ei se minun tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä minulle otollista on, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin.

Jesaja 55:10-11

Tämä on siis minun pohdintaa, tarkasta se!