Eikös ole upea tunne, jos joku tuttavasi sanoo sinulle: ”Olet minun ystäväni” ja vielä mahtavampaa kun hän esittelee sinut toisille: ”Tässä on ystäväni Matti”
Te olette minun ystäväni, jos teette, mitä minä käsken teidän tehdä. (Joh.15:14)
Mutta hetkonen, vaatiiko Jeesus tuossa jotain vastapalveluksi ystävyydestä?
Sen käskyn minä teille annan, että rakastatte toisianne. (Joh.15:17)
Onko nyt niin, että en olekaan Jeesuksen ystävä kun en täytä hänen toiveitaan saati käskyä?
Jos siis joku tuttavasi todistaa toisille, että sinä olet hänen ystävänsä, niin rupeatko korjaamaan hänen sanojaan: ”Ei muuten pidä paikkansa, en ole millään voi olla tämän tuttavani ystävä, koska en täytä minun omaa määritelmää ystävyydestä.”
Jeesus vielä varmistaa tämän ystävyyden merkityksen seuraavassa jakeessa:
En minä enää sano teitä palvelijoiksi, sillä palvelija ei tiedä, mitä hänen herransa tekee; vaan ystäviksi minä sanon teitä, sillä minä olen ilmoittanut teille kaikki, mitä minä olen kuullut Isältäni. (Joh.15:15)
Eli olemme siis Jeesuksen ”luotto ystäviä”, joille hän on kertonut kaiken, siis kaiken. Ja vielä hän vakuuttaa, että hän itse on valinnut meidät ystävikseen ja antaa meille konstit miten täytämme hänen määritelmät ystävyydelle:
Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää ja että teidän hedelmänne pysyisi: että mitä ikinä te anotte Isältä minun nimessäni, hän sen teille antaisi. (Joh.15:16)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti