Viime sunnuntaina saarnatekstinä oli Matteuksen evankeliumin 23 luvun jakeet 1-12. Siinä Jeesus varoitti niistä, jotka kyllä opettavat oikein, muuta eivät itse elä ja toimi omien opetustensa mukaisesti muuta kuin silmän lumeeksi niin, että ihmiset sen huomaavat.
Tämä nuhde tulee kohti. Olenko minäkin tuollainen?
Enkö minä voisi olla sellainen, joka vilpittömästi toimisin toisin; olematta turhan kunnian pyytäjä. (Gal 5:26)
Tässä sitä ollaan taas – yrittämässä. Yrittämässä muuttua joksikin, joka en itsestäni ja omin voimin voi olla, jokin ”parempi” uskovainen tai ihminen.
Minun pitää vain uskoa, että Jeesus on minut löytänyt ja lunastanut omakseen ja antanut minulle mahdollisuuden pyytää häntä ohjaamaan tekemisiäni. Olen saanut häneltä Hengen, jonka hedelmiä ovat rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen. (Gal. 5:22) Niitä tekoja minä teen, vaikken sitä itse näe enkä tiedä, kunhan pidän varani ja pysyn kuuliaisena Jeesukselle, hänen omanaan ja ohjauksessa.
Siihen saat sinäkin luottaa omalta kohdaltasi.
Muuten, mistä tietää kuka on Jeesuksen oma?
Hedelmistään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti